Turisti vai travelleri?

Saimaa on yksi parhaimmista Kesä-Suomen edustajista.

Selailin Madventuresin Atlasta sunnuntai-iltapäivän ratoksi, odotellessani Selviytyjien alkamista sekä uunissa paistuvien tomaatti-mozzarella Baguettejen valmistumista. Eksyin tulevan Thaimaan matkan unelmoinneissani maata koskevan osion kohdalle, jossa Riku ja Tunna olivat kuvailleet sitä näin:

" Thaimaa on mainio maa itsetutkiskeluun - jäädäkö levyttelemään rantakohteeseen vai tutustuako kulttuuriin kokonaisvaltaisemmin? Ollako turisti vai travelleri, tutkimus- vaiko lomamatkailija, seikkailija tahi hedonisti? Tärkeintä on tuntea oma luontonsa ja toimia sen mukaisesti."

Itse haluan saada matkoistani aina mahdollisimman paljon irti, enkä tarkoita tällä fyysisesti ympäri tunnetuimpien nähtävyyksien läpi rynnimistä. Toivon, että jokainen tekemäni reissu kasvattaisi ja kehittäisi minua ihmisenä, mikä tarkoittaa sitä, että oppisin vierailemastani maasta, sen kulttuurista ja ihmisistä jotain uutta. Tähän tavoitteeseen voin päästä makujen ja hajujen aistimisen kautta, tutustumalla  aina vähintään yhteen paikalliseen ja siinä samalla itseeni. Jokainen tähänastinen reissu on muuttanut minua, ja jokaisen matkan jälkeen tulen hieman erilaisena ihmisenä takaisin. Toisinaan olen viisaampi, toisinaan epäluuloisempi, mutta joka kerta hitusen rikkaampi.

Laiskanpulskean luonteeni ansiosta ehdin levytellä aivan tarpeeksi kotioloissa. Ymmärrän ihmisiä, jotka stressaavan työn, vilkkaan perhe-elämän tai jonkin muun fyysisesti tai henkisesti rasittavan asian vuoksi etsivät ulkomaanmatkaltaan rauhaa ja lomafiilistä, jolloin aikansa voi kuluttaa vain turistina olemiseen. Oma elämäntilanteeni on kuitenkin juuri tällä hetkellä parhaimmillaan seikkailemiseen ja tutkailemiseen, sillä minulla ei ole perhettä, vakituista työtä, lainoja maksettavana, omaisuutta huolehdittavana tai mitään terveydellistä estettä. Olen päättänyt äitini esimerkkiä noudattaen jättää lomailu- ja rentoutumiskohteet eläkepäiville, jolloin pientä luksusta ja rauhallista elämänmenoa osaa varmasti arvostaa nykyistä paremmin. 

Loppujen lopuksi olen kaikista "turreimmillani" ja hedonistisimmilläni rakkaassa Suomen maassamme. Kotimaassa matkaillessa ei tarvitse kantaa huolta kielen ymmärtämisestä (paitsi aivan Savon sydämessä) tai kulturellisesti erilaisten tapojen omaksumisesta. Tällä hetkellä kaikista rentouttavin mesta, jonka tiedän on oma kesämökkimme. Vaikka paikka on hyvin alkeellinen, vailla muita mukavuuksia kuin radio, on se todellinen rauhan tyyssija, jossa on mahdollista päästä täydellisen meditatiiviseen tilaan (jos pystyy hetkeksi unohtamaan puiden hakkaamisen, veden kantamisen, kaasulieden säätämisen, paarmat ja rantakäärmeet, kissojen sisään kantamien kuolleiden myyrien hautaamisen ja siivoamisen). Missään muualla ei voi viettää päiviänsä pitkään nukkuen, uiden ja saunoen, hyvän kirjan parissa riippumatossa loikoillen, nuotiolla muurinpohjalettuja paistaen, auringonlaskuja ihaillen, Iskelmä Radiota kuunnellen, Afrikan Tähteä pelaten ja vanhoja sarjakuvia lueskellen, vailla tv:tä, nettiä tai kännykkää. Eli jos haluan löytää rauhaa ja hiljaisuutta, en lähde lomalle Suomen rajojen ulkopuolelle - sillä jos mistään maailmankolkasta löydän paremman paikan levyttelylle ja tekemättömyydelle, niin tuhansien järvien maasta.

©wantedalifelessordinary.blogspot.com