Lidon tarkastelua

18.10.2011

Lido

Tiistaina teimme pienen reissun Lidoon, joka on yksi Venetsian lähisaarista. Lido ei suoraan sanoen ollut hääppöinenkään ilmestys, vaan vaikutti ankealta ja askeettiselta mestalta Venetsiaan verrattuna. Kiersimme kuitenkin kiltisti saaren ympäri ja katselimme rappeutuvia taloja. Sain taas inspiraatiokärpäsen pureman ja aloin haaveilla ostavani jonkun vanhoista, ränsistyneistä asuintaloista, kunnostaen sen uuteen, asuttavaan loistoonsa.

Käyskentelimme pitkin saaren huiman pitkää rantakaistaletta, joka oli ehkä ainoa miellyttävä asia saarella. Mikäli olisimme olleet reissun päällä kesäaikaan, olisimme voineet pulahtaa uimaan. Lidon saarella pidetään muuten vuosittain kuuluisat Venetsian elokuvajuhlat ja näimme myös vilauksen rakennuksesta, jossa kaikki toiminta tapahtuu.

Palattuamme takaisin Venetsian keskustaan, törmäsimme sattumalta drinkkibaariin, joka oli niin pieni, että sinne mahtui hädin tuskin kahden pöydän verran ihmisiä. Baari oli kuitenkin naurettavan halpa ja saimme siemailla siellä pilkkahinnalla mm. valkoviiniä tuntien tassuttelukierroksen piristykseksi. Itse ihastuin baarin seiniin, jotka oli tapetoitu Shepard Faireyn taiteilemilla propagandatyylisillä kuvilla. Silloin en vielä tuntenut tätä amerikkalaista taiteilijaa, mutta myöhemmin Suomeen palattuamme tutustuin tarkemmin hänen töihinsä Venetsian innoittamana ja nykyään yhtä oman asuntoni seinää koristaa kokonainen arsenaali hänen erilaisia töitään.

Sing us a song, you're the piano man!

Tältä kujalta löytyi drinkkibaari.

  

Kuten sanottua: kujat ovat KAPEITA.

©wantedalifelessordinary.blogspot.com