Idyllisen kaunis Mariazell

2. heinäkuuta 2010

Heti herättyämme riensimme internet kahvilaan, minkä jälkeen teimme pikaisen, mutta sitäkin nostalgisemman vierailun Spar-ruokakauppaan. Olin kuvitellut koko ketjun kadonneen maan päältä, mutta Saksa ja Itävalta olivatkin täynnä kyseisiä elintarvikekauppoja. Vierailimme myös Louisilla, joka on moottoripyörätarvikkeisiin erikoistunut ketju. Pojat tekivät muutamia tarpeellisia hankintoja, kun minä keskityin vain ihmettelemään tavaran määrää ja hintoja ympärilläni. Mikon mukaan tarttui muun muassa sadetakki ajoasun päälle, Jukka sijoitti uuteen kypärään ja Victor päätti tyytyä ketjurasvaan. Kyllä moottoripyöräharrastukseen saa poltettua rahaa jos niikseen haluaa - tai vaikkei haluaisikaan. Vaikka pojat olivatkin kehottaneet minua suorittamaan moottoripyöräkortin, tulin hyvin pian siihen tulokseen, ettei minulla koskaan olisi varaa tähän harrastukseen. Suomessa asuessa on myös se harmittava puoli, ettei meillä ole yleensä kuin se 3 kuukautta vuodessa, jolloin moottoripyöräharrastus kannattaa. Jääköön siis tältä erää...

Louisin kotisivut

Louisilla shoppaamassa.

Tarkoituksemme oli suunnata heti Alppeja kohti, mutta koska Victorin eturengas kaipasi kipeästi vaihtoa, päätimme ensitöiksemme etsiä käsiimme huoltoliikkeen. Tällaisia renkaanvaihto-operaatioita suorittavan liikkeen metsästämiseen kuluikin yllättävän paljon aikaa, mutta lopulta sopiva mesta löydettiin. Rengas saatiin vaihtoon muutaman tunnin odottelua vastaan, joten päädyimme korjaamon viereiseen McDonald'sin pihalle venailemaan.

Vihdoin ja viimein Victorista saatiin onnellinen uuden eturenkaan omistaja ja matka saattoi jatkua. Lähdimme ajelemaan kohti kaunista Mariazellia, ja pääsimme matkan aikana ihastelemaan vaikuttavan näköisiä alppimaisemia purppuranvärisine auringonlaskuineen. Mariazellista paikansimme Schwarzer Adler -nimisen hotellin ja siirryimme tavaroiden purkamisen jälkeen ulkoterassille nauttimaan pimenevästä illasta olusien kera. Hotellin ilmoitustaulu oli vuorattu rinnekartoilla ja ulkona rinteessä saattoi erottaa hiihtohissejä, joten mesta taisi olla suosittu erityisesti talviurheilun harrastajien parissa. Teimme pienen iltakävelyn hiljaisilla mukulakivikaduilla, joilla törmäsimme puheliaaseen kotikissaan. Loppujen lopuksi kissa ja Mikko innostuivat maukumiskisaan keskenään, minkä jälkeen Mikko olikin ansainnut jälleen yhden uuden lempinimen "The Cat Whisperer".

Schwarzer Adlerin kotisivut

Victor: "Nyt on kyllä pakko ottaa ihan video." Mikko: Nyt on kyllä pakko vetää ihan rööki."

Mikko luennoi tyhmemmilleen oluen synnystä.

Mariazellin upea kirkko keskellä pikkukaupunkia.

©wantedalifelessordinary.blogspot.com